Siirry sisältöön

Työhyvinvointijohtamista kehittämään!

Ihmisiä tekemässä yhteisetyötä

Työhyvinvoinnin ja ylipäätänsä ihmisten johtamisesta on olemassa maailmalla ja meillä Suomessa lukemattomia tutkimuksia ja erilaisia teoriamalleja. Niihin ja käytännön kokemuksiin pohjautuen johtamistyön tueksi on laadittu lukuisia johtamisen toimintamalleja, suosituksia ja kriteerejä.

Googleen kun laittaa hakusanaksi työhyvinvointijohtaminen tai työhyvinvointi, niin johan alkaa artikkeleita prosessikaavioineen ja muine käppyröineen löytyä!

Valistunut veikkaukseni on, että Suomesta ei taida löytyä ammattikorkeakoulua, jonka opetustarjonnasta ei jollakin teemalla työhyvinvointijohtamiseen liittyvää koulutusta ja asiasta tehtyjä laadukkaitakin opinnäytetöitä löydy. Maamme 13 yliopistosta tuskin löytynee ahjoa, jossa ei olisi tarjolla ihmisten ja työhyvinvoinnin johtamiseen liittyviä laajojakin opintokokonaisuuksia. Ja edelleen uskallan väittää, että näissä yliopistoissa on varmasti jokaisessa ihan viime vuosina julkaistu tutkimuksia, jotka jostakin näkökulmasta työhyvinvointijohtamista ovat tarkastelleet. Googlen mukaan Suomessa myös paljon yrityksiä, jotka tuottavat konsultti- ja koulutuspalveluja työhyvinvoinnin johtamisen tueksi.

Myös erityisesti vanhuspalvelujen työntekijöiden työhyvinvointia ja sen johtamista on viime vuosina maassamme tarkasteltu ja pyritty kehittämään niin itse vanhuspalveluiden tuottajaorganisaatioiden kuin myös edellä mainittujen tahojen ja toimesta. Tälläkin hetkellä mm. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilla on meneillään useita julkisrahoitteisia hankkeita, joiden teema liittyy työhyvinvoinnin kehittämiseen vanhuspalveluissa.

Johtamisen loppumattomat haasteet

Työskenneltyäni muutaman vuoden sairaanhoitajana, kiinnostuin ihmisten ja organisaatioiden johtamisesta. Koin, että minulla voisi olla annettavaa esimiehenä ja johtajana niin edustamilleni organisaatoille kuin johdettavana olevalle henkilöstölle. Muutenkin sote-alan kehittäminen ja työhyvinvoinnin kysymykset kiinnostivat. Ensimmäinen esimiestyön pesti avautui suoritettuani muutamia kymmeniä opintopisteitä hallinnon ja johtamisen opintoja. Samalla jatkoin hallintotieteiden opintoja ja perehdyin vuosien varrella erilaisiin johtamisen ja kehittämisen teorioihin ja toimintamalleihin.

Esimiestyötä tehdessäni nojasin (enemmän tai vähemmän) opinnoistani saamaani tietoon. Toisinaan onnistuin ihmisten johtamisessa huonommin, toisinaan vähän paremmin.

Noin kymmenen vuoden esimiestyön kokemuksen myötä minulle konkretisoitui ja usein vieläpä tekemieni virheiden kautta, että ihmisten johtaminen on äärettömän moniulotteista, haasteellista ja samaan aikaan sekä ongelmallista että antoisaa toimintaa – jonka kovana konsulttina toimii valitettavan usein euro. Oman työskentelyn on perustuttava aina arkijärjen käyttöön, vaikka päätöksiä joutuukin perustelemaan toisinaan tilastollisella datalla ja jo mainitulla eurolla. Toisinaan pystyy nojautumaan olemassa oleviin ”virallisiin” toimintamalleihin ja suosituksiin, mutta varsinkin vuorovaikutustilanteissa on usein luotettava omaan intuitioon ja pyrittävä kaivamaan jostain sielun syövereistä tunneälyn hoksnokkaa. Ihmisten johtamisessa ei uuden oppiminen koskaan lopu. Kaiken lisäksi tämä oppiminen tapahtuu usein kantapään kautta, vaikka teoriatietoa ja toimintamalleja tukena onkin.

Osaavaa ja inhimillistä johtamista hoitotyöhön

Tämän hankkeen alussa hämmästyin sitä tutkimuksen ja kehittämishanketyön suurta määrää, joka vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvointiin viime vuosien aikana on kohdennettu. Ihmettelyn jälkeen aloin peilaamaan omia, edellä lyhyesti kuvaamiani, kokemuksia ihmisten johtamisesta. Lopulta totesin kyseessä olevan juuri niin vaikea taitolaji, johon valmennusta ja koulutusta sekä jatkuvaa tutkimusta tarvitaan jatkossakin. Yksi tärkeimmistä tekijöistä työhyvinvoinnin ja asiakkaiden saaman palvelun laadun kannalta on osaava, asiallinen ja inhimillinen johtaminen.

Tätä blogia viimeistellessäni on 24.02.2021. Tänään käynnistyy ensimmäinen Laatuhoiva-hankkeen johtamisen ja esimiestyön kehittämispaja. Siihen osallistuu kymmenen kehittymishaluista ja rohkeaa esimiesasemassa työskentelevää ammattilaista. Kiitos, että olette mukanamme kehittämässä omaanne ja koko hoitoalan johtamisosaamista, työhyvinvointia ja palveluiden laatua!

Teksti:
Pasi Tauriainen
Projektipäällikkö, HTM
Laatuhoiva-hanke
Diakonia ammattikorkeakoulu

Kuva:
Photo by Tima Miroshnichenko from Pexels


Tietoa blogista

Laatua hoivatyöhön -blogi on osa Laatuhoiva -hanketta. Blogiin kirjoittavat hanketyöryhmän jäsenet.

Blogi on suunnattu erityisesti ikääntyneiden hoitotyön parissa toimivien ammattilaisille. Kirjoitamme näkökulmia ja pohdintoja hankkeen ydinaiheista; ikääntyneiden hoitotyön osaamisesta, työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta sekä johtamisesta.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Koulutuskuntayhtymä OSAO, Oulun ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Laatuhoiva -hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Laatua hoivatyöhön somessa ja yhteydet

Laatuhoiva -hanketta voit seurata myös Facebookissa ja muualla somessa #laatuahoivatyöhön

Lisätietoja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Pasi Tauriaiselta pasi.tauriainen@diak.fi ja blogin vastuuhenkilöltä Oulun ammatikorkeakoulun Kirsi Myllykankaalta kirsi.myllykangas@oamk.fi

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020