Siirry sisältöön

Ohjaako työskentelyä ikääntyvien hoitotyössä kokemustieto, perinnetieto, intuitio vai tutkittu tieto?

Kolme eri-ikäistä ihmistä kodinomaisessa ympäristössä.

On varhainen aamu ja hoitaja Sini aloittelee työvuoroaan Kuusimetsän hoivakodissa. Sini koputtaa kevyesti Toinin huoneen oveen ja herättelee häntä aamupalalle. Sen jälkeen olisi tarkoituksena suunnata suihkuun.

Kaukaa pohjoisesta Luiron kylästä lähtöisin oleva Toini ei ole aamuihmisiä, joten jo vakiintuneeseen tapaan Sini napsauttaa soittimen päälle ja kohta hämärän huoneen täyttääkin Vesa-Matti Loirin karhea ääni ja Lapin kesän surumieliset sävelet.

 ”….Oi oppi ottakaatte joutsenista
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin
On meidän rannoillamme rauhallista
Ja turvaisa on rinne tunturin….”

Yhdessä Toini ja Sini yhtyvät laulun sanoihin. Kaihoisaa mutta niin turvallista, ja kohta onkin helpompaa lähteä aloittamaan aamupuuhia. Ehkä jopa muutaman tanssiaskeleenkin kera.

Maisemakuva korkealta tunturin laelta, josta näkyy kauas.
Kuva: Kirsi Myllykangas

Erilaiset tiedonlajit hoitotyössä

Yllä kuvaamani tilanne ei ole mitenkään poikkeuksellinen, vaan näitä hienoja kohtaamisia ja päivänaloituksia tapahtuu lukemattomia saman päivän aikana eri hoivakodeissa. Silti on hyvä pysähtyä miettimään, mihin Sinin toiminta Toinin kanssa pohjautuu.

Ehkä Sini on saanut vinkin lempimusiikista Toinin omahoitaja Leenalta, ja ehkä Sini on kymmenvuotisen työkokemuksensa aikana saanut vahvaa kokemusperäistä tietoa siitä, että musiikki rauhoittaa ja helpottaa aamuäreiden vuorovaikutustilanteiden hoitamista ja ehkä Sini on myös tutustunut suht tuoreeseen Muistiliiton julkaisemaan Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen –raporttiin, jossa todetaan musiikin vähentävän yleisellä tasolla tarkasteltuna muistisairaan haasteelliseksi koettua käyttäytymistä.

Epäilenpä, että ei yksistään mihinkään näistä, vaan ehkä Sinin toimintaa ohjaa sopiva sekoitus eri tietolähteistä koottua tietoa. Kankkunen ja Vehviläinen-Julkunen (2009) esittelevät neljä erilaista tiedon lähdettä, joita hyödynnetään hoitotyön käytännössä: henkilökohtainen kokemukseen perustuva tieto, traditioon pohjautuva tieto ns. perinnetieto, intuitioon perustuva tieto (tiedon laji, jolle ei löydy rationaalista selitystä ja perusteluja, mutta joka ohjaa vahvasti toimintaamme joissakin tilanteissa).

Neljäntenä tiedon lähteenä he nostavat esiin tieteellisen, tutkimukseen perustuvan tiedon, jonka avulla on mahdollista vapautua perinteisistä ajattelutottumuksista ja kyseenalaistaa olemassa olevia käytänteitä. Tieteellistä tietoa edustavat yksittäiset tutkimukset ja niistä tiivistetyt näytöt, mm. hoitosuositukset. Näitä suosituksia tarjoavat sote-ammattilaisten käyttöön mm. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecemin Käypä hoito -sivusto ja Hoitotyön tutkimusseuran, HOTUS, -sivusto.

 

Hoitotyötä parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuen

Miksi sitten myös ikääntyvien hoitotyössä tulisi huolehtia siitä, että hoitotyön toiminnat perustuvat näyttöön? Suomessa lainsäädäntö, erityisesti Terveydenhuoltolaki, velvoittaa tähän. Terveydenhuoltolaissa sanotaan, että toimintojen on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisia sekä niiden on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Hoitotyön tutkimusseuran mukaan näytöllä tarkoitetaan luotettavaa ja ajantasaista tutkimustietoa. Jos aihealueesta ei vielä löydy tutkimustietoa, voidaan näyttönä käyttää myös asiantuntijoiden yhteisymmärrystä asiasta.

Tärkeää on huomioida myös se, että kun ikäihmistä hoidetaan/kuntoutetaan parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuen, huomioidaan samalla ikäihmisen yksilölliset mieltymykset ja toimintatavat sekä hoitajan kliininen kokemus ja myös ympäristö, jossa hoito tapahtuu.

Hoitotyön tutkimusseura toimii näyttöön perustuvan toiminnan edistäjänä sekä tutkimusnäytön välittäjänä hoitotyössä toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Säätiön sivuilta löytyy näyttöä tiivistettynä mm. HOTUS-hoitosuositusten ja näyttövinkkien muodossa.

Ikääntyvien hoitotyöhön liittyviä tuoreimpia hoitosuosituksia ovat: Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta ja Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä.

Tuoreimpina näyttövinkkeinä ikääntyvien hoitotyössä hyödynnettäviksi ovat Mitä ikääntyneiden sosiaalisiin tarpeisiin liittyviä tekijöitä heille tarkoitetuissa palveluissa tulee huomioida? ja Millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on suun kautta toteutettavasta lääkehoidosta potilaille, joilla on nielemisvaikeuksia?

Näyttöön perustuvaa tietoa löytyy jo paljon ikääntyvien hoitotyössä hyödynnettäväksi. Iso kysymys vielä onkin se, miten näyttöön perustuvaa toimintaa tulisi edistää ja tukea käytännön hoitotyössä. Tänä keväänä valmistuneessa ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Greus ym. selvittivät, millaisia kokemuksia hoitotyön ammattilaisilla on näyttöön perustuvaa toimintaa edistävistä tekijöistä terveydenhuollon organisaatioissa?

Heidän tutkimustulostensa mukaan näyttöön perustuvaa toimintaa (NPT) edistäviä tekijöitä ovat mm. NPT:aa tukeva johtajuus ja organisaatiokulttuuri, hoitotyön ammattilaisten NPT:n osaamisen kehittäminen sekä verkostoituminen, moniammatillinen yhteistyö ja kollegiaalinen tuki. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin kautta.

Iäkäs naispuolinen henkilö pitää kädesään punaista pelargoniaa ja aistii sen tuoksua
Kuva: Kuvaaja Юлия palvelusta Pexels

 

Ajatusleikkinä voisi pyytää itse kutakin pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan millaisiin tiedon lähteisiin prosentuaalisesti päivittäin toteutetut hoitotyön toiminnot omassa organisaatiossa perustuvat. Kokemustietoon niin ja niin monta prosenttia, perinteisiin (”näin meillä on aina tehty” 😊) niin ja niin monta prosenttia, intuitioon niin ja niin monta prosenttia ja tutkittuun tietoon niin ja niin monta prosenttia. Yllättääkö lopputulos?

Miellän syksyn olevan vahvasti uuden aloittamista voimaannuttavan kesän jälkeen. Toivottavasti koette samoin. Jospa tämä syksy olisikin aikaa, jolloin tarkastelette oman organisaation rakenteita ja käytänteitä; miten ne mahdollistavat näyttöön perustuvan toiminnan toteutumisen?

Reetta Saarnio, TtT, sh
Yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
reetta.saarnio@oamk.fi
p. 040 144 0341

Lähteet:
Kankkunen P. & Vehviläinen-Julkunen K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro Oy, Helsinki.
Loiri V-M. Lapin kesä lyrics. 2017. https://www.youtube.com/watch?v=T2EMSBg2ifc

 


Tietoa blogista

Laatua hoivatyöhön -blogi on osa Laatuhoiva -hanketta. Blogiin kirjoittavat hanketyöryhmän jäsenet.

Blogi on suunnattu erityisesti ikääntyneiden hoitotyön parissa toimivien ammattilaisille. Kirjoitamme näkökulmia ja pohdintoja hankkeen ydinaiheista; ikääntyneiden hoitotyön osaamisesta, työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta sekä johtamisesta.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Oulun seudun ammattiopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Laatuhoiva -hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Laatua hoivatyöhön somessa ja yhteydet

Laatuhoiva -hanketta voit seurata myös Facebookissa ja muualla somessa #laatuahoivatyöhön

Lisätietoja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Pasi Tauriaiselta pasi.tauriainen@diak.fi ja blogin vastuuhenkilöltä Oulun ammatikorkeakoulun Kirsi Myllykankaalta kirsi.myllykangas@oamk.fi

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020