Euroopan parhaasta hoivakodista maailman parhaaksi

On syyskuu, istumme työporukan kanssa odottavaisin mielin kokoustilassamme. Työyhteisömme on ollut mukana Laatua hoivatyöhön -hankkeessa viime keväästä ja nyt olemme aloittamassa voimavaravalmennuksen osiota.

Työskentelemme Pyhäjärvellä, Pohjois-Pohjanmaalla 22-paikkaisessa muistisairaiden ihmisten hoitoon erikoistuneessa tehostetun palveluasumisen yksikössä. Hoivakotimme on toiminut vuodesta 1994 ja meillä on vahvat juuret muistisairaiden ihmisten hoitamiseen.

Olemme siitä onnellisia, että toimintamme takana on yhdistys, jonka perustajina on ollut muistityön ammattilaisia ja jo vuonna 2009 on työmme arvioitu niin haasteelliseksi, että hoitajamitoituksemme on päätetty olevan 0,7. Näin ollen toimintamme on aina ollut hyvin yksilöllistä, toimintakykyä tukevaa ja inhimillistä.

Laatua hoivatyöhön -hankkeeseen lähdimme mukaan, koska hankkeen eri osa-alueet tukevat työyhteisöstä nousseita kehittämistarpeita.

Voimavaroja, vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Voimavaravalmennuksen ensimmäisellä tapaamisella kuvittelimme itsemme tilanteeseen, jossa hoivakotimme oli valittu Euroopan parhaaksi kolmena vuonna perätysten. Nyt ruotsalaistoimittajat olivat kiinnostuneet meistä, ja pääsimme kertomaan heille mitä on se hyvä hoiva, jonka johdosta olemme näitä tunnustuksia saaneet.

Tulimme siihen tulokseen, että meidän toteuttamamme hyvä hoiva on seuraavaa; hoivakodissa on turvallista asua ja käydä töissä, jokainen asukas kohdataan inhimillisesti, hoiva on välittävää, yksilöllistä, asiallista ja aitoa. Asukkaat huomioidaan, jolloin he tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Työyhteisönä meillä on hyvä yhteishenki, teemme työtä vastuullisesti, hyväksymme niin asukkaat kuin työkaverit omina itsenään. Otamme toiset huomioon, joustamme puolin ja toisin. Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme. Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja yhdessä asukkaiden kanssa olemme kuin suuri perhe.

Tämän jälkeen kuvittelimme olevamme pikkujouluissa, joiden tuloksena oli, että osallistuisimme ”Maailman Paras hoivakoti” -kilpailuun. Seuraavaksi ideoimme kehittämiskohteitamme, jotta tämä titteli olisi oleva meidän.

Aikamme mietittyämme tulimme siihen tulokseen, että meidän kehitettävien asioiden listalle menee; hoitajien mielenkiinnon, erikoisosaamisen ja vahvuuksien hyödyntämisen tehostaminen, suunnitelmallisen, merkityksellisen tekemisen lisääminen asukkaiden arkeen ja myös omaisten osallistaminen hoivakodin arkeen enemmän. Eräs virus kun on viime aikoina sabotoinut näitä suunnitelmia aika tehokkaasti, kaikkien osapuolten harmiksi. Päät ideoita täynnä lopetimme ensimmäisen tapaamisen.

Virkistysvastaavat ja asukasparlamentti

Voimavaravalmennuksen toisen tapaamisen agenda syntyi ensimmäisen päivän tuotoksista; pääsimme siis miettimään, miten kehittäisimme toimintaamme asukkaiden virkistystoiminnan, omaisyhteistyön, työyhteisön kehittämisen sekä asukkaiden yksilöllisemmän kohtaamisen kannalta.

Koimme, että tarvitsemme hoitokotiimme aistihuoneen, jossa voisi matkata metsään, rannalle tai mihin ikinä mielii. Lisäksi tarvitsemme kanoja, Kesäkanoja, joita voidaan syöttää ja joiden touhuja on aidatulla pihamaalla mukava seurata. Tarvitsemme kalenterin, johon on suunniteltu ohjelmat ja tapahtumat juhla- ja pyhäpäivien mukaan jolloin kuukausille, joissa on tyhjyyttä, saadaan toimintaa. Tarvitsemme grillipaikan, johon pääsemme paistamaan makkaraa, olipa kesä tai talvi.

Ulkoalueet olisi ihana saada puutarhamaisiksi, jolloin voisimme kasvattaa itse marjoja, kasviksia ja kukkia kaikkien iloksi. Pihamaalle tarvitaan kunto-/tasapainorata, jota pitkin voidaan taiteilla ja näin ollen pitää yllä tasapainoa ja kuntoa. Myös sisätilat kaipaisivat remonttia, maalilla ja tapetilla päästäisiin kyllä niissä aika pitkälle. Myös iltapaloja toivottiin monipuolisemmiksi.

Omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön koimme tarvitsevamme sovitut yhteydenpitotavat, erilaisia yhteisiä talkoo- sekä juhlapäiviä ja ”muuten vain yhteistä toimintaa” -päiviä. Haluaisimme tarjota omaisille ja läheisille vertaistukiryhmän, jossa voisimme jakaa neuvoja ja antaa tukea heille muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

Näiden tarpeiden ja halujen pohjalta, sovimme työyhteisöömme virkistysvastaavat sekä omaisyhteistyövastaavat, jotka suunnittelevat pohjan näille toiminnoille yhteistyössä asukkaiden, henkilöstön sekä omaisten kanssa. Omahoitajien työnkuvaa tarkennettiin saman tien ja perustimme asukasparlamentin, jotta saamme myös asukkaiden mielipiteet kuuluviksi.

Olemme kuin palapeli

Itse olin iloinen, siitä, että kaikki nämä tarpeet ja halut, jotka työyhteisömme parantamiseksi työyhteisön näkökulmasta nousivat, liittyivät asukkaiden hyvään, eivät suoranaisesti työntekijöihin itseensä. Kuitenkin, kun hoivan laatu on korkea, kuten Maailman parhaassa hoivakodissa olettaa olevan, ei työntekijöiden työhyvinvointia tule unohtaa, sillä hyvinvoiva työyhteisö ja hyvinvoivat työntekijät ovat avain laadukkaaseen hoivaan. Mutta niistä lisää toisessa yhteydessä.

Miettiessäni mitä voimavaravalmennus meille antoi, tulin siihen tulokseen, että huomaamattamme löysimme juuri meidän hoivakotimme vahvuudet ja voimavarat, joiden valjastaminen käyttöön alkoi tänä syksynä. Olemme kuin palapeli, hyvän palaset ovat toisistaan irrallaan, mutta valmennuksen myötä saamme koottua palaset yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin tuloksena ei voi olla muuta kuin Maailman paras hoivakoti.

Lotta Pellilä
Toiminnanjohtaja
Suomenselän Muisti ry.

Tietoa blogista

Laatua hoivatyöhön -blogi on osa Laatuhoiva-hanketta.

Blogi on suunnattu erityisesti ikääntyneiden hoitotyön parissa toimivien ammattilaisille. Kirjoitamme näkökulmia ja pohdintoja hankkeen ydinaiheista; ikääntyneiden hoitotyön osaamisesta, työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta sekä johtamisesta.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Koulutuskuntayhtymä OSAO, Oulun ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Laatuhoiva -hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Laatua hoivatyöhön somessa ja yhteydet

Laatuhoiva -hanketta voit seurata myös Facebookissa ja muualla somessa #laatuahoivatyöhön

Lisätietoja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Pasi Tauriaiselta pasi.tauriainen@diak.fi ja blogin vastuuhenkilöltä Oulun ammatikorkeakoulun Kirsi Myllykankaalta kirsi.myllykangas@oamk.fi