Kotihoidon työntekijöiden hyvinvointi parani Vetovoimainen kotihoito -hankkeen aikana

Etelä-Savossa on satsattu kotihoidon kehittämiseen erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Lopputuloksena syntyi useita kiinnostavia ratkaisuja, jotka vastaavat työelämän todellisiin ongelmiin

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Essoten kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana. Työn hallinnan tunne on kasvanut, ja reilusti useampi työtekijöistä kokee muutokset työssään myönteisiksi vuoteen 2019 verrattuna.

Lähes 80 prosenttia kotihoidon työntekijöistä suosittelisi Essotea työnantajana ystävilleen, kun vuonna 2019 suosittelijoiden osuus oli alle 60 prosenttia. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu-kyselystä, johon Essote osallistuu vuosittain ja Vetovoimainen kotihoito -hankkeen vaikutusten arvioinnista.

Käytännössä ei voida osoittaa, että muutokset johtuisivat suoraan hankkeen työstä. Tulokset ovat kuitenkin merkittäviä ottaen huomioon pandemiatilanteen ja kotihoidon rekrytointihaasteet.

Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa on panostettu kotihoidon työntekijöiden hyvinvointiin mm. työpajoilla, joissa on ratkottu työntekijöiden esiin nostamia työhyvinvoinnin haasteita. Lisäksi on tarjottu vuorovaikutusvalmennusta ja koottu Essoten eri tiimien työntekijöistä työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto arkisen työhyvinvoinnin tueksi.

Työprosessien kehittäminen sujuvoittaa työtä

Pieksämäen kotihoidossa kehitettiin kotihoidon kotiutumis- ja arviointiprosessia moniammatillisen tiimin kanssa. Kehittämisen tuloksena Pieksämäen kotihoitoon on nimetty arviointi- ja kuntoutusjaksoa toteuttavat ja vastuussa olevat työntekijät ja sairaalasta kotiutusta ennakoidaan nyt aiempaa paremmin.

Arviointi- ja kuntoutusjaksosta saadut kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä, sillä jakson avulla asiakkaat ovat kuntoutuneet, käyntejä on voitu vähentää tai asiakkaat pärjäävät kotona ilman kotihoidon palveluja.

Myös kotihoidon työntekijöiden arki selkiytyy, kun sairaalasta kotiutukset eivät tupsahda yllättäen jo ennestään täyden työlistan keskelle. Asiakkaiden kuntoutuminen vahvistaa myös työntekijän kokemusta oman työn mielekkyydestä.

Aktiivinen viestintä rakentaa alan vetovoimaa

Kotihoidon monipuolinen ja laajaa osaamista edellyttävä työ näkyy julkisuudessa vain vähän. Työntekijöiden kokema merkityksellisyys, työyhteisön tuki ja palkitsevat kohtaamiset eivät nouse median otsikoihin.

Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa on annettu kotihoidon työntekijöille osaamista ja eväitä someviestintään. Some-haasteiden avulla kannustettiin vanhusalaa laajemminkin kiinnittämään huomiota omaan viestimiseen yhteistyössä Vetovoimainen vanhustyö -hankkeen kanssa.

Konkreettisesti yhteisestä viestinnän kehittämisestä jäi käteen uudet kotihoidon verkkosivut Pieksämäen kaupungille , kotihoidon työstä kertovat lyhyet videot, joihin voi tutustua Essoten ja Pieksämäen kaupungin YouTube-kanavilla sekä kotihoidon someverkosto, joka jatkaa toimintaansa yhdessä työstetyn kotihoidon somekäsikirjan pohjalta.

Uudeksi kotihoidon sisäisen viestinnän muodoksi kehitettiin pandemiaolosuhteissa lyhyet vetovoimavartit, joissa käsiteltiin erilaisia työhyvinvointiin liittyviä teemoja tai vaihdettiin ajatuksia henkilöstön kanssa kulloinkin mielessä olevista aiheista.

Arviointi tekee kehittämistyön ja sen vaikutukset näkyviksi

Diakin keskeisenä roolina Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa oli arviointi, jota lähestyimme kehittämistä tukevan prosessiarvioinnin ja vaikutusten arvioinnin kautta.

Valitsimme kehittämistä tukevan prosessiarvioinnin kohteiksi 5 hankkeen toimenpidettä. Kehittämistä tukevan arvioinnin keskeisin kysymys on, miten ja millaisilla edellytyksillä uudet toimintamallit voivat juurtua mukana olevien organisaatioiden arkeen.

Tarkastelimme
1. Osaamisen kehittämistä
2. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostoa
3. Kotiutumis- ja arviointiprosessia
4. Osallistavan tiedolla johtamisen kehittämistä
5. Viestinnän kehittämistyön juurruttamista

Kehittämistä tukevan arvioinnin koosteisiin on mahdollista tutustua hankkeen päätoteuttajan Essoten verkkosivuilla. Minijulkaisut ovat ladattavissa ihan sivun alareunassa.

Vaikutusten arvioinnin keinoilla tarkasteltiin, millaista muutosta kehittämistyö on luonut ja millaisia vaikutuksia se on saanut aikaan. Vaikutusten arviointi kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja systemaattisesti. Silloin vaikutukset eivät perustu toiveajatteluun, vaan ne voidaan todentaa erilaisten aineistojen analyysin pohjalta.

Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hanke lyhyesti:

Teksti: Hanna Moilanen
hanna.moilanen@diak.fi
p. 050 562 7023

Kuva: Mika Nuorva, Diak

Tietoa blogista

Laatua hoivatyöhön -blogi on osa Laatuhoiva-hanketta.

Blogi on suunnattu erityisesti ikääntyneiden hoitotyön parissa toimivien ammattilaisille. Kirjoitamme näkökulmia ja pohdintoja hankkeen ydinaiheista; ikääntyneiden hoitotyön osaamisesta, työhyvinvoinnista, työssäjaksamisesta, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta sekä johtamisesta.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Koulutuskuntayhtymä OSAO, Oulun ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Laatuhoiva -hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Laatua hoivatyöhön somessa ja yhteydet

Laatuhoiva -hanketta voit seurata myös Facebookissa ja muualla somessa #laatuahoivatyöhön

Lisätietoja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Pasi Tauriaiselta pasi.tauriainen@diak.fi ja blogin vastuuhenkilöltä Oulun ammatikorkeakoulun Kirsi Myllykankaalta kirsi.myllykangas@oamk.fi